Lamminrannan kaunista ulkoasua on paljon kiitelty, eikä suotta. Onhan norjalaisesta kalastajakylästä vaikutteet saanut värikäs rakennus tervetullut väripilkahdus suomalaiseen, jossain määrin jopa perinteiseenkin hoivarakentamiseen.
Uuden yksikkömme suunnittelu on tehty yhteistyössä kahden eri toimiston kesken. Hankkeen ideoinnin ja arkkitehtonisen kokonaiskonseptin on suunnitellut helsinkiläinen Casagrande Laboratory, joka työsti hanketta ensimmäiset kolme vuotta rakennuslupaan ja rakennustyömaan aloitukseen saakka. Rakentamisen aikaisesta pää- ja työpiirustussunnittelusta on vastannut tamperelainen, viiden hengen arkkitehtitoimisto Nyman Arkkitehdit Oy.
Arkkitehdin käden jälki näkyy monessa yksityiskohdassa, jotta Lamminrannasta rakentuu turvallinen ja viihtyisä koti asukkailleen. Ensinnäkin arkkitehti luo konkreettisen suunnitelman rakennuksesta, jossa otetaan huomioon rakennuksen tilaajan tarpeet, viranomaismääräykset ja taloudelliset realiteetit.
– Suunnitelmat ovat alkuvaiheessa luonnoksia rakennuspaikan käytöstä ja alustavia hahmotelmia rakennuksen muodoista. Suunnittelun edetessä arkkitehti kehittää suunnitelmia yhdessä koko suunnitteluorganisaation kanssa. Arkkitehti ottaa suunnittelussa huomioon myös kaikkien erikoisalojen tekniset vaatimukset ja huolehtii niiden luontevasta sijoittumisesta osaksi rakennusta. Tällaisia erikoisaloja ovat mm. rakenne-, lämmitys-, viemäri-, käyttövesi-, sähkötekniikka, Antti Nyman selventää.
Rakennus inhimillisten energioiden yhdistäjänä
Lamminrannan tiloja käyttää sekä pienet lapset, että muistisairaat vanhukset, ja tätä Antti Nyman pitää kohteen erityislaatuisuutena.
– Lamminrannassa on ilman muuta mielenkiintoisinta se, kuinka arkkitehtuurin avulla saadaan hoitolaitosrakennuksessa asuvien vanhusten elämän laatua nostettua. Ratkaisut eivät vaadi erityisiä taloudellisia panostuksia vaan oivaltavaa ja kekseliästä suunnittelua.
Myös Casagrande Laboratoryn Marcoa kiehtoo tiloja käyttävät ihmiset.
– Itseäni viehättää ajatus hoivakodin lasitetuilla parvekkeilla ja verannoilla istuskelevista mummoista ja ukoista katselemassa eteläpihalla peuhaavia lapsia. Saa nähdä, miten nämä eri porukat pystyvät kohtaamaan ja rikastuttamaan toinen toisiaan. Tämä on itse asiassa rakennuksen syvin tehtävä. Suunnittelun lähtökohtana on yhdistää eri tavoin nämä inhimilliset energiat.
Antti Nymanin mukaan arkkitehtuurilla on voitu vaikuttaa myös henkilöstön hyvinvointiin.
– Suunnittelussa on pyritty tekemään tiloista sellaiset, että niissä arki on helppoa ja kaikilla toiminnoilla luontevat sijainnit. Vaikka rakennus on iso ja asukkaita paljon, on suunnittelussa pyritty saavuttamaan yksilön kannalta inhimillinen ja kodinomainen mittakaava.
Marco pitää erityisen tärkeänä näköyhteyttä hoivatuvista lasten leikkipihalle.
– Jos vanhukset voivat hyvin, myös henkilökunta voi hyvin. Ei arkkitehtuurin tehtävänä ole sanella mustavalkoisesti, miten tiloja käytetään. Pikemminkin pitäisi pystyä antamaan mahdollisuus henkilökunnalle ja asukkaille itse vaikuttaa tilojen muotoutumiseen omaksi kodiksi. Kyllä täälläkin pitäisi käsidesin lisäksi ainakin kahvi ja pulla tuoksua – mieluiten itse leivottuna.